Asterin alku

           ... ja sellaiseksi se myös jää...
Olen vältellyt maton virkkausta monestakin syystä, mutta sitten....
Löysin ikivanhaa paksuhkoa kangasta, jotain tekokuituista, leikkasin kuteeksi, joukkoon virkkasin epämääräistä vyötteettömänä ostamaani halpaa lankaa. Molemmat olisivat menneet jäteastiaan, joten olen nyt tätä virkkauskokemusta rikkaampi (tuo tekelekin oleentuu vielä yläkerrassa).

    Ohje löytyy Kauhavan Kangasaitan ohjeista   täältä  .
     Koukku 8
     Kude riitti 14 kerrokseen, valmiissa on 25.
     Halkaisija 85 cm
     Fiilis: Aina ei voi onnistua...

10 kuvaa kesään + 1

         
              Haasstekuva jäi elämään ja vetää puoleensä...  

                Tämä hetkellinen tunnelma oli tallennettava ja jaettava.
   Helteinen päivä (päivän lämpöennätys meillä Seinäjoella 28 astetta) on kulunut puolenyön paikkeille. Katuvalot ovat syttyneet ja valaisevat naapurin vaahteran kauniin keltaiseksi. Taustalla vajaa  kilometrin päässä soi rokki.  Vauhtiajojen  rataosuus on ajettu tuossa melkein nurkan takana, mutta sieltä ei ole kuulunut mitään. Kirkkokadun lavalta kuuluu rumpujen pauke ja ajoittain saa musiikistakin selvää.

   
                10-vuotisjuhliaan viettävät Vauhtiajot 
                 saivat hienot festivaalisäät!

Heinäkuun helteillä

Nyt on vain istuttava varjossa katselemassa heinäkuun kukkia.

  Tuoksullaan hurmaavat "Ylioppilaat" (suopayrtti) ovat venyttäneet vartensa alkukesän suotuisissa oloissa lähes metriin

                                            

          ja valloittaneet tilaa itselleen.

Rosahtava myskimalva pitää pintansa vieressä ja on  yksi suosikkini

 Pari vuotta sitten talvi vei melkein kaikki malvat.
Tilalle kasvattamani olivatkin sitten kaikki valkoisia.
Opiksi itselle: Kannattaisi merkitä kukkimisvaiheessa roosat kukat, niin niiden siemenistä tulisi kenties roosan värisiä kukkia.

                     
 Oma epävirallinen sääasema näytti tänään yli 29 astetta ja paahtavalta tuntuikin, kun tuulta ei ollut nimeksikään. Mutta,  minne sääsket, hyttyset  ja muut pörriäiset ovat kadonneet?

Neulejakku 2

Kesäkuun lopulla valmistuneesta  "villatakistani"  innostuneena aloitin samantien tämän jämälankaneuleen.
Varastoihini kertyneistä erivärisistä Dropsin Delight langoista halusin päästä eroon ja tuon edellisen tekotapaa myötäillen aloitin ylhäältä alas, ilman yhtäkään saumaa. Tarkoituksena oli neuloa aina kerä loppuun ja jatkaa toisesta.

  Suunnitelma ei aivan pitänyt, vaan "tuli"  pakko vähän kikkailla väreillä ja pitsikuvioilla.

 Puikoina oli  3mm  pyöröt ja lankaa kului n. 400g. Napituslistaa ja kaulusta varten poimin silmukat reunasta yhdelle pyörölle ja lyhennetyillä kerroksilla tein kauluksen mutu-tuntumalla. Lanka oli kaksinkertaisena Regiaa, Fabelia ja loput Delight kaikki pikkunöttösinä sikin sokin.

       
         Tämän villatakin myötä näyttää helteet taas palaavan.

     Hyvä niin, sillä heinäkuuta on vielä jäljellä.

Unikon kesä

 kesäkuun alkupuolella tämä ilmestyy vuosi toisensa jälkeen kaiken rkkaruohon keskelle,

    pian se aukeaa loistavaksi,

   rapistuakseen,

       ja niin sato on valmistumassa

      Kesän myötä värit vaihtelevat ja juuri nyt väri on valkeahko, kun  "ylioppilaat" ja valkoiset myskimalvat ovat parhaimmillaan.
                                         
                 

Oi niitä aikoja....

 Yli puoli vuosisataa sitten  jakkupuvun kanssa piti olla valkoiset, puoleen väliin kyynärvartta ulottuvat nailonkäsineet...

   Vieläkin ovat ehjät, puhtaat ja mahtuvat...

  En malttanut näistä vielä luopua, vaan laitoin takaisin aarrelaatikkooni!

Pilvien veikot

Juhannuksen jälkeen vietimme  kaunista  kesäpäivää ulkona istuskellen ja seurasimme taivaalla kiertelevää
ja leikittelevää pilvien veikkoa. Lopulta hain kamera, todetakseni eihän se olekaan  niin helppoa.

  Pieni piste kuvan alalaidassa keskellä on kaikkoavasta  vierailijasta.  

                     

Yritin vielä muutaman päivän jälkeen. Pilvetkin ovat kadonneet. Kone näyttää samalta, mutta pilotti taitaa olla eri tällä kertaa.                    

   Näiden pienkoneiden lentelyä on hauska seurata, mutta tosiasiassa en enää uskaltautuisi kyytiin, vaikka tuttuja  paikkoja olisi kenties hauska yrittää tunnistaa.

                       Paras pysytellä maan pinnalla.

     Torstaita Kaikille!  Kiva, kun ehdit vierailla!

Sillalla

Ihastelin markkinoilta lähtiessäni rauhallista viipyilevää tunnelmaa katsellen uomassaan virtaavaa jokea.

Muutama satametriä jokea alaspäin on uudempi maantiesilta ( kuvassa näkyy sen pilarit). Sekin oli jo remontissa, vain yksi ajokaista ja oikein valot ohjaamassa.

Sieltä sillan alta porhalsi kovaa vauhtia  jokilautta Jaakko Ilkka.

    Tyhjältä näyttää....

Ei pysähtynyt Ooppera-areenan laituriin. Mahtaa mennä Korvalle asti...

   Kummasti alitse matkannut jokilautta heilutti sillan rakenteita. Muistaakseni nuo vaijerit on todettu huonokuntoisiksi ja siksi silta on vain kevyen liikenteen käytössä.
                                       
Jatkan matkaa sillan toiselle puolelle, Kouluaikoinani tämä oli ainut silta ja niin monet kerrat olen tästä kulkenut. Roosin Kirjakauppa  oli sillan alkupäässä (markkinatelttojen takana) ja melkein joka päivä ruokatunnilla poikettiin kirjakauppaan.                      

Heti sillan jälkeen vasemmalla on ensin vanha hautausmaa muutamine rautaristeineen ja sen jälkeen Ilkan patsaalle menevän tien molemmin puolin mukulakivikasojen päällä tykki.

 Nuijasodassa 1590 -luvulla eteläpohjalaisten johtajana toimineelle Jaakko Ilkalle on  rakennettu patsas. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta  Matti Visannin suunnitteleman monumentin vihkiäisjuhlasta.

 Viikinkileirin johdosta patsaalla oli yksi ovi avattuna ja pääsin sisälle kuvaamaan.
   Seinillä on neljä hyvin saman näköistä  nuijamiestä, harmikseni en saanut kokonaan kuviin, ovat niin suurikokoisia.

  Monumentiin on neljällä sivulla oviaukko ja taotut pariovet, jotka nykyaikana on pitänyt laittaa kettingeillä lukkoon. Paikalla olleen oppaan mukaan, joku kerta oli ollut yksi noista patsaan ulkopuolella olevista  muuratuista  mukulakivikuutioista hajotettuna.

           Nämä tuokiot vietin syntymäpitäjässäni  Ilmajoella kauniina heinäkuisena lauantaina.

Särkyneen Sillan markkinat

järjestettiin  Ilmajoella vanhan riippusillan kupeessa tangoviikonloppuna.

Yli 100 vuotta vanha riippusilta ylittää Kyrönjoen. Joen tuolla puolella on kunnanvirasto, kirkko ja mun vanha kouluni (ent yhteiskoulu). Kävellen ja pyörällä pääsee vielä sillalle.

   Kävin  markkinoilla  lauantaina.

      Myyjät edustavat laajaa läpileikkausta käsityöläisyydestä niin korujen, tekstiilitöiden kuin lahjatavaran ja sisustuksen osalta (lainausYkköset-lehdestä)
                                                     
     Myyntikojut olivat rivissä,  toiselta käytävältä samaan suuntaan.
                                               
  Nostalgiakaupan sisäpihalla oli keskiaikaa henkivä viikinkileiri ja seppä pitämässä työnäytöstä.
Viikinkien taistelunäytösten aikaan en osunut paikalle.    
Heräteostoksiakin tein, mutta ne eivät liity käsitöihin lainkaan ja ovat hys hys-juttuja.


                  Kivaa alkavaa viikkoa!

Heinäkuun 14. päivänä

                           Onnea ja Iloa
               tänään juhliville!

  
      Tangovaltakunnassa kaikki hyvin. Uusi kuningas ja kuningatar ovat saaneet kruununsa.
         Suotuisten ilmavirtausten saattelemana nautittiin musiikista vielä puolenyön jälkeen omassa sängyssä.
 
            Piskottelee...

Heinälauantaita!

                             
                  Kesäiset kukkaset 
                       kiitoksena vierailijoille!

      valkoinen myskimalva ja aina paikallaoleva vuohenkello

Neuletapaamisessa olen kutonut helppoja neuleita.  Tangotorstaina  valmistui käsipyyhe.

Lanka Mandarin Petit ja 3 mm pyöröpuikko, mallineule samaa vohvelineulosta, kuin tuo edellinen tiskirätti.
Lankaa jäi vajaa 30 cm ja päättelin sen reunaa vahvistamaan.
Pehmeä ja käteen  mukavan tuntuinen,  koko  28 x 40 cm, jää omaan käyttöön.

            Viihtyisää viikonloppua!

60-luvun vaihteessa

 Pitsikäsineet olivat muotia ja ne piti itse tehdä. Hyvin ovat kestäneet silloista käyttöä ja vuosikymmenten säilytystä, sormenpäistä alkavat purkautua, joten en yrittänyt käteeni sovittaa.

          Tangokansa alkaa saapua kaupunkiin, luulen.  Vanhastaan tiedän, että katuja suljetaan. Liikennejärjestelyjen takia  ja parkkipaikkojen vähäisyyden johdosta keskustassa on hankala liikkua, tosin ei sinne ole asiaakaan, kauppa ja apteekki löytyvät  radan pohjoispuoleltakin.
     Paitsi   . . .
Huomenna täytyy polkaista pyörällä Kaupunginkirjasto Apilaan neuletapaamiseen.
             Muistattehan, olen helposti tunnistettava...              

 Vinkki:
 Jos olet tulossa Tangomarkkinoille, kannattaa poiketa katsomaan kirjastoa, Ei maksa mitään.


      

Tämäkö se on?

                               Se ötökkä,
                                   joka munii ne munat,

                                 joista kasvaa ne madot,

                                 jotka syövät kaikki lehdet
                                           kalliokieloista!

           Kuvat ovat kuukauden takaa, lihavista madoista en laita kuvaa.
           Nokkosvesikylpyä ovat saaneet. Tuloksia ei vielä näkyvissä.

Tiskirätti

  Kesäisenä välikäsityönä  kudoin Mandarin petitistä 3mm pyöröpuikolla tiskirätin, koko 20 x 25 cm, vohvelineuleena. innoituksen sain jostain blogista, jota nyt en löytänytkään, mutta ohje vohvelineulokseen löytyy  täältä.
Uudessa lankakaupassamme oli Mandadin Petitiä vain yksivärisinä, kirjavat ovat poistuneet valikoimista.
Tässäkin mallineule hukkuu kokonaan lankaan.

    Yksi uskollinen keisarinkruunu ilahduttaa vuosi toisensa jälkeen loisteliailla kukillaan.

                    
     Kiitos kaikille vierailijoille ja  mukavia kommentteja jättäneille!
                         
                     Leppoisaa  viikonloppua !

Etsivä löytää

aina jotain löytyy, vaikkakin alunperin "etsitty" on edelleen piilossa. Edellisen muuton purkamattomia laatikoita penkoessani  löytyi ikiomat virsuni, Isän tekemät, pituutta  16 cm.

  On pohjat kulunneet käytössä, mutta siltä ajalta ei ole muistikuvia.

  Aikuisen virsuista toinen on jo hukkunut. Jokin mielikuva on siitä, että se olisi jotenkin vaurioitunut ja siksi hävitetty. Omaan jalkaani vähän liian pieni. Muistan että näitä joskus nuorena kokeiltiin, eivät olleet järin trendikkäät.

Vielä kaikki yhteisessä kuvassa ja sitten siirtyvät aarrelaatikkooni.
                                     
Koskaan ei puhuttu siitä, milloin Isä olisi nämä tehnyt, mutta nyt ajatellen, näiden täytyy olla rintamalla tehtyjä puhdetöitä.
Aika ei ole tuoheen jättänyt merkkejään (kuivassa sisätilassa säilytettynä), vaan hyvin  on kestänyt 7 vuosikymmentä.

Kenkälaatikko

Ennen vanhaan uusien kenkien myötä sai myös laatikon. Kengät pääsivät heti käyttöön,eikä niistä ole mitään jäljellä, ei edes muistoja, mutta laatikkoa on käsitelty varoen..

  Laatikossa saattaa olla aarteita tai ihan muuta..

Paljastui ohuesta kalastajanlangasta virkattuja peittopaloja 24 kappaletta ja jo valmiiksi koottuna 4 x 10 palan kokoinen peiton alku, paino sanalla alku, sekä kerä sanomalehtitaitoksen  päälle kerittyä kalastajanlankaa.
 Selvitin, että kerän alla oli takasivu Vaasa -lehdestä (nyk. Pohjalainen)  6 päivänä elokuuta 1970.  Silloinhan olin juuri muuttanut...ja  loma loppunut...ja lehdestä selvisi, että Elintarviketavaratalo Säästö-Market A.Lehtinen myi taloussokeria tarjouksessa 10 kg hintaan 12 mk.  Tänä päivänä Prismassa hinta on 10,70 €.
Ohjeeni  virkattuun peitteeseen  "Ympyrä neliössä"  oli jostain lehdestä leikattu, mutta löytyy mm. Mary Oljen kauneimmat käsityöt (1976).
    Muistot  veivät ajassa taaksepäin. Hetkessä olin nuori  virkkaamassa sängynpeittoon palasia, lättähatussa matkalla töihin ja illalla taas takaisin.
  Mihin ne vuodet ovat kadonneet, eikä peittokaan ole vielä valmis...