sunnuntai 27. marraskuuta 2011

"Tupsut tulla pitää,

vaikka koko kerä menisi"  muistan Äitini usein sanoneen. Totta, tupsut olivat kai muotia (tai ei) ja niiden teko oli kiinnostavaa, kun ensin piti tehdä pahvista kaksi pyörää reiällistä kiekkoa. Lapsuudessani ja vielä pitkään sen jälkeenkin lanka oli kallista, eikä sitä ollut tuhlattavaksi, joten tupsuihin käytettiin kaikki pienet langanloput.
Pitkään on ollut tarjolla oikein vekotin tupsujen tekoon, mutten ajatellut koskaan sellaista hankkivani; tupsuille ei ole ollut tarvetta ja vanha oppi on vielä tallessa.
Tampereen reissun tuliaisina tämä sitten kotiutui, vaikka samaan hintaan olisi saanut melkein naapurista.
 
               Ihme vekotin....

  Ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi meillä on  maa valkoinen........

                           Hyvää alkavaa viikkoa!

6 kommenttia:

Tellu-Tellervo kirjoitti...

Vanhat sanonnat ja sananlaskut ovat parhaita!

Ei täällä meillä mitään lunta ole :) Mukavaa sunnuntaiehtoota!

Matleena kirjoitti...

Ai teilläkö on nyt lunta! :O Meillä on aivan musta maa. Nyt sentään pakkaselle meni, joten talvea kai tekee.

Kivan näköinen tuo tupsuntekovärkki! Minä vielä teen ihan vanhoilla opeilla, niillä äidin opettamilla. ;)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Katselin ensin että mitä ihmettä. Hienoja tupsuja tuolla vekottimella saa.

sirkkis kirjoitti...

"Fagiiri Gundbom sanoisi myös :ihmevekotin se on ja sitä kummeksuen katsomme mokomakin vekotin on ihmevekotin kummallinen on." Tosin tuollaista sitä monesti kaipailen vaan hyvin pientä ja joskus taas isoa. Täytyy etsiä jos vaikka minäkin saisin tuon ihmevekottimen ;)

Sude kirjoitti...

No nyt alkoi varmaan syntyä tupsu poikineen :) Niillähän voi koristella vaikka joulukuusenkin.
Ihailen tuota alempana olevaa huivia. On se vaan nätti. Yritin opiskella aikaisemmin olevasta tekotapaa, mutta ei se vaan vielä auennut.

Anonyymi kirjoitti...

Hei, mikä on tuo tupsukehikoiden alla oleva tekstiili, huovutustyö?