lauantai 30. toukokuuta 2009

Jo joutui armas aika.....

ja suvi suloisin....täydellinen juhlapäivä. Aurinko paistoi ja pieni tuulenhenkäys vilvoitti aika ajoin. Nuorin kummilapsistani sai valkolakin tänään.

Tuore ylioppilas sisartensa keskellä

Kevät tulee aina niin kovalla tohinalla. Pihalla perennapenkeissä olisi kuopsuttamista ja nurmikko kasvaa, mutta jotain pientä käsityötäkin on valmistunut. Yhdet körttisukat lisää ja kokeilin tehdä perhosia.Lankana on puuvillaisia jämälankoja.

torstai 28. toukokuuta 2009

Ihan pihalla

Lemmikit ovat vallanneet koko pihan.

Puutarhapatsaan virkaa hoitaa Tuttuska

Eilen piti sataa, mutta saimmekin myrskytuulta. Pihamaa on valkoisena tuomen kukkasista.
Tulppaanit jaksavat vielä

ja esikot parhaimmillaan

tästä tulee pääsiäinen mieleen

Yksinäinen punainen tulppaani saa runsaasti huomiota

Vuohenjuuri on helppo ja palkitseva

tiistai 26. toukokuuta 2009

Kaksin aina kaunihimpi

Tänään toukokuun 26 päivänä iltapäivällä omalla pihalla on suorastaan hellettä.
Narsissit ovat parhaimmillaan.








maanantai 25. toukokuuta 2009

Tunnustus

Olen iloisesti yllättynyt, kun sain Tesalta tunnustuksen Lontoon matkamme sepustuksista.
Ihanasti kuvan joka nurkassa on enlanniksi, minäkin ymmärrän tuon, vaikka muuten enlanninkielen ymmärrykseni, varsinkin kuullun, on vähäistä.



Säännöt:

1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa.
2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen
3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa)joille haluat tunnustuksen
antaa
ja linkitä heidän bloginsa.
4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä.
Ei muuta kuin olkaa hyvä ja ilon tuottamisen iloa!


Seuraan monia ihania blogeja päivittäin. Juuri nyt en osaa nimetä ketään tunnustuksen saajaksi. Niin monet tuottavat suurta iloa, että tämä kuuluisi kaikille. Teille kaikille!!!!!!

Viimeinen jännittävin

päivä lontoossa alkaa aikaisin. Pitäis löytää ja saada ostetuksi päivän travel-lippu, jolla saa matkustaaa metrolla ja bussilla. Metroasemalla pitäis ensin päästä portista ja löytää oikea juna. Ei hätää, jokapuolella on keltaisiin huomioliiveihin tai virkapukuun pukeutuneita virkailijoita, joilta voi kysyä. Vastaus menee yli ymmärryksen, enimmäkseen. Kamera kulki mukana koko ajan, mutta olin kai niin jännittynyt, etten tajunnut edes kuvata. Tästä päivästä on hyvin seikkaperäinen ja hauska selvitys täällä. Lukekaa ihmeessä. Listallamme oli lankakauppoja ja kangaskauppa. Olimme onnellisesti metrossa matkalla yhden linjan pääteasemalle Richmondiin. lippumme oli vain 1 ja 2 alueelle, mutta mistä olisimme tienneet. Ystävällinen hyvin tummaihoinen papparainen tivattuaan mistä tulemme ( tarkoitti lähtöasemaa) päästi kuitenkin maanpinnalle, kun Malli selitti meidän olevan turisteja Suomesta. Hän sanoi olevansa "jostainsieltämeniyli" ymmärsin että paikka Afrikassa. Kiertelimme ja katselimme, kyselimme.
Kuvasin jotain kirkkoa, mutta Blogger ei suostu millään lataamaan . Erinäisten vaiheitten jälkeen olimme bussissa matkalla Kew Gardensiin ( nimensä mukaisesti puutarhoja, puistoja, kasveja ja palatsikin) Tikki-tilkkukauppaan, jota pitää suomalainen rouva. Ihania kankaita valtavat määrät ja myös lankaa. Olisin viihtynyt varmaan monta päivää. Ostin neulelehden ja lankaa, näitä samoja mitä on meilläkin ja yhden sukkaohjeen puikkoineen ja silmukkamerkkeineen.

Tilkkutyökirjan ja kukkakankaita se mielenkiintoisen rullan valmiiksi yhteensopivia 6 cm leveitä soiroja. Etiketissä lukee Portopello Market. Portopellossa ( lähellä hotelliamme) olisi ollut markkinapäivä, mutta se nyt jäi väliin.

Tapasimme myös suomalaisrouvan tyttären ja aviomiehen, jolta saiimme hyvät ohjeet seuraavaan kohteeseemme Waterloohin. Siis takaisin Richmondiin bussilla ja sieltä oikealla junalla ( taas kysytään miltä raiteelta) Waterloon.
Mallilla oli hyvät ohjeet, netistä tulostettu ja löysimme helposti I KNIT LONDON lankakaupan.
Neuletapaamisen lisäksi tänään oli myös Diabetes-päivä, teetä ja itsetehtyjä leivonnaisia sekä arpoja myytävänä. Hämmennyin täysin. Kahden pöydän ympärillä kutovia naisia ja kaksi miestä. Vaikka paikka oli täpötäysi, löytyi meille vielä tuolit.
Kaikki saivat tiedotteen ja mittanauhan.

Harmikseni en muistanut ottaa käsityöpussukkaani mukaan aamulla. Mulla olisi ollut kaksi sukkaa pyöröpuikolla puolitiessä. Puikot ja lankaa oli siis ostettava ja kun oltiin tapaamisessa, piti myös aloittaa jotakin. Aloin virkata takareunavirkkauksella kämmekkäitä, mutta ostamani puinen koukko oli niin outo käteen, että ostin Mallilta puikot ja otin lankahyllyn reunasta roikkuvasta kaulaliinasta mallia ja aloitin sitä.

tässä ostokseni ja alkamani kaulahuivi

Matka hotellille oli samaa seikkailua. Korjaustöiden vuoksi vaihtoyhteys ei toiminut ja vaikka sen ymmärsi, niin silti mentiin ylös ja alas ja kysyttiin neuvoakin monta kertaa (en ymmärtänyt mitää) ylös ja alas portaita ja taas portaita. Jossain soitti nuori mies kitaraa ja taas täällä saman näköinen. Lopulta olimme kadulla. Näkyiskö bussin numeroa ja reittiä. Näitä kulkee muutaman minuutin välein. Osuimme oikeaan... ai .. tämä onkin kaksikerroksinen... ei jaksa kiivetä .. kohta ollaan metroaseman kohdalla. Nyt on tarvetta koko ajan mukana kulkeneelle sateenvarjolle.
Pari sataa metriä ja ollaan hotellilla.
Jaksoitko loppuun asti?

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Lontoon kukat

Kokosin tähän Lontoossa kuvaamiani kukkia. Omassa pihassa kukkii tuomi, ei niin loisteliaasti kuin viime vuonna ja narsissit, lemmikit ja tulppaanit.
Tämä pussikatu jatkunee kultasateen alta, kyltissä lukee jotakin.....

Saman lyhyen kadun toisella puolella, pohjakerroksen yläpuolella kiertää sinisade

joka on aivan ihana

lähikuvassa vielä

tämä on aito vaikka.....

tuttua

ihastuttava sisäpihapuutarha

Palatsin muurin seinustalla jokin angervo luultavasti

tuttuja omastakin pihasta

kukkivia puita enimmäkseen valkokukkaisia ja suuria oli paljon

erilaista vihreää

Palatsin seinustalla, meillä niin vihattu lupiini

tätä on meillä puutarhassa

tätä en tunne, näkyi siellä täällä pensaan

Palatsin vieressä oli aidattu kukkapuutarha

tulppanit olivat jo kukintansa loppupuolella

runsaasti joka puolella kukkivaa violettia kukkaa en tunnista

lauantai 23. toukokuuta 2009

Kensington Dollshouse Festival

avattiin perjantaina 15.5. klo 12. Muutaman sadan metrin päässä hotelliltamme olleen messupaikan pihalla kiemurteli jono, jopka veti sujuvasti heti ovien auettua. Nähtävää oli valtavasti. Tästä kaikesta on Mallin blogissa lisää. Jos teitä kiinnostaa enemmänkin on sieltä linkki Hannan blogiin. Hanna on kuvannut ja kirjoittanut messuilta kattavasti.
Mun ostokset ovat tässä: Pikkukukkaisia kankaita, pienen pieniä nappeja, silkkinauhoja, pitsiä, solkia , koukkunauhaa nukenvaatteisiin.


Kahden pienen, Victorian ja Elisabethin tarvikepaketit, kanavatyöpaketit sohvatyynyyn, ovenalusmattoon sekä ohjeet vähän isompaan orvokkikuvioiseen mattoon.
Kuparinen kakkuvuoka ja mustat rautaiset oveen tulevat kolkutin, nuppi ja aukeava postiluukku.

Aikamme kierreltyä lähdimme vielä melko lähellä olevalle Kensingtonin Palatsin (Dianan koti) alueelle.
Tästä portista

Kävimme palatsin aulassa. Maksua vastaan olisi päässyt joihinkin huoneisiin ja esim. Dianan pukuja olisi ollut nähtävänä. Erillisessä myymälässä oli myytävänä mm. kortteja, hunajaa, hilloja ja kaikenlaista matkamuistoksi sopivaa. Ostin mm. , Walkers Pure Butter Shortbread ( Malli syötti omansa oraville ja joutsenille) ja paketin "Victorian lavender", josta saa itse pistellä tuoksupussukan, laventelit ovat myös mukana.

Erillisessä rakennuksessa oli Kahvila. Heti ovella oli suuri pöytä täynnä toinen toistaan ihanempia kaakunpaloja nimineen näytillä. Täällä joimme teetä ja palan kahvipähkinäkaakkua.
Kaikissa pöydissä oli pienoismandariini- tai mikäliepuu hedelmineen. Meidän omassa oli vain kaksi hedelmää jäljellä, joten kuvasin naapuripöytää.

Kahvilaan mennessä meitä "ahdisteli" yksi orava, kesy sellainen. Kahvilasta tulimme Palatsin kukkapuutarhaan, joka oli aidattu. Kuvia seltä tulee osiossa "Lontoon kukat".
Taustalla palatsi ja etualalla kuningatar Victorian patsas.

Kensington Gardenin keskellä oli myös lammikko. Kuvassakin oleva pariskunta tuli muovikallisen kanssa ruokkimaan joutsenia, jotka äkkiä tulivat lammikon toisesta päästä ja hirvittävä lauma puluja, jotka säälimättä kävivät miehen kimppuun. En uskaltautunut kovin lähelle, mutta Malli on rohkeasti syöttämässä ja kuvaamassa.

Etsimme vielä viitoitettua Dianan Memorial Fountainia, mutta sinne olisi ollut matkaa.
Paluumatkalla näimme nuoria potkimassa palloa ja irrallaan juoksevia koiria.
Taas alkoi piskotella.

perjantai 22. toukokuuta 2009

Matkakertomus jatkuu

mutta alkuun on kerrottava, että meillä salamoi, jyrisi ja satoi kaatamalla vähän aikaa sitten. Fasaaniemo hautoi vielä tiistai-illalla, mutta puolenpäivän maissa keskiviikkona pesässä oli vain puolikkaita munankuoria.Havaintoja emosta ja poikasista ei ole. Fasaaniukon ääni kuului vielä lähistöltä. Oli elämöinyt ja läpsytellyt mun poissaollessani. Tutta, joka on narunpäässä kiinni pihalla oli jo melkein hermostunut siihen.

Kiertoajelun ja pienen levähdyksen jälkeen lähdimme omin päin kaupungille . Ensin syömään jonnekin ja löysimme pizzerian. Meitä palvellut italialaisneitonen tarjoutui kuvaamaan ja oli hyvin mielissään, kun olimme hänen ensimmäiset suomalaiset asiakkaansa.

Olimme vakaasti päättäneet käydä Harrodsin tavaratalossa pukukoodista huolimatta.
Hienoja rakennuksia katujen varrella ja kouluja ja muita opinahjoja, koska nuoria oli kadulla valtavasti.

Tämän näyteikkunan eteen oli pakko pysähtyä. Suomalaista.....

Herkullista....

lisää herkkuja

Pääsimme tavarataloon sisälle. Edellämme menevälle nuorelle miehelle vartija huomautti olalla rokkuvasta repusta. Nähtävää oli monessa kerroksessa. Opas Ian päivällä kertoi, että jos haluaa ostaa norsun, niin se on tilattava etukäteen. Emme löytäneet lankaa, kangasta ennekä yleensä askartelutarvikkeita. Mutta nalleja ja kasseja vaikka millä mitalla....
Halusin tämän

Paddingtonin ja terrierin ostin vasta lentokentän Harrodsin myymälästä.

Pohjakerroksessa on Dianan ja Dodin muistoalttari.

Tavaratalo meni kiinni klo 20 ja ulkona oli pimeää. Urhoollisesti kävelimme vielä eri reittiä hotellille. Bussiaikataulut ja reitit ja numerot eivät vielä tuolloin olleet hallussa. Lontoossa on vasemmanpuoleinen liikenne. Mihin suuntaan bussit menevät ja kummalla puolella katua pitää olla? Ravintolat ja bubit ja muut ruokapaikat näyttivät olevan tupaten täynnä. Kaduilla oli nuorehkoa väkeä, mutta en nähnyt juopuneita enkä kaljatölkkien kanssa heiluvia. Muutama sadepisara tipahti aivan hotellin nurkalla.